 |
| Kaksi rakkautta / Paula Havaste, Gummerus 2010. 355 sivua |
Paula Havasteen Kaksi rakkautta on taas loistava kotimainen romaani. Kirja seuraa Annan tunteita ja elämää sota-aikana pienessä suomalaisessa kylässä Helsingin ulkopuolella. Annan mies Voitto joutuu sotaan ja Anna jää yksin kahden pienen tytön kanssa hoitamaan perheen kotia pieneen Leppämäen kylään. Ystävät ovat Helsingissä ja tytöt koulussa tai kerhoissa. Annan arkeen kuuluu kotitöiden lisäksi yliopisto-opintojen viimeisiin tentteihin lukemista, välillä elämä on kovin yksinäistä ja tyhjää, nuoruus tuntuu menetetyltä ja onni hävitetyltä. Arjen katkaisee silloin tällöin olevat tenttitilaisuudet Helsingissä jonne Anna matkustaa päiväksi tai pariksi linja-autolla. Helsingissä Anna tapaa Voiton hurmaavan Tuji-serkun joka on filmitähti, kuuluisa ja todella tyylikäs. Anna rakastuu Tujiin heti ja alkaa odottaa Tujin tapaamista. Arki Leppämäellä sujuu tapaamisia odottaessa, mikään ei tunnu enää samalta Tujin kosketuksen jälkeen. Anna vuorottelee kotiäidin ja rakastuneen opiskelijan roolien välissä, hänen ajatuksensa ovat sekaisin rakkaudesta, tunnontuskista ja välillä myös pelosta -mitä elämälle tapahtuu kun Voitto palaa sodasta kotiin?
Uppouduin romaaniin ihan täysin, tunsin Annan kautta tunneskaalan ääripäät -sekä iloa että surua - ja tunsin todella vahvasti Annan mukana. Tykkään kovasti lukea sota-aikaan perustuvia kirjoja ja Kaksi rakkautta on yksi parhaista joita olen lukenut. Sota-ajan suru, traagiset tapahtumat sekoittuvat suloiseen arkeen, Anna pienen perheen elämään. Monet Leppämäen asukkaat saivat sodasta suru-uutisia mutta toisen onnesta iloittiin myös. Annan ja Voiton suhdetta oli mukava seurata alusta asti, suhteen mutkia ja kiemuroita niinikään. Olin todella fiiliksissä kirjaa lukiessani, pääsin nopeasti tunnelmaan ja osa minusta eli Annan perheen mukana Leppämäen talossa ja Annan mukana Helsingin tenteissä koko kirjan läpi. Välillä mieleen tuli Sami Hilvon Viinakortti - sen ja Kaksi rakkautta -romaanin välillä oli joitakin yhtäläisyyksiä:)
Läpinät sikseen, suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille!
*****
(Ensin mietin yhdeksää pistettä mutta en keksinyt mistä olisin voinut antaa miinuspisteitä, niinpä taas kerran täydet pointsit;)
Tämä oli kyllä aivan loistava kirja. Tulin kauhean surulliseksi, kun Tujin todellinen luonne paljastui. Olisin halunnut, että Anna ja Tuji olisivat voineet olla onnellisia, vaikka Anna ja Voittokin olivat kyllä ihana pari. Tosiaan, kirjassa on tiettyjä yhtäläisyyksiä Viinakortin kanssa.
VastaaPoistaSusa, Tujin todellinen luonne tuli todellakin pettymyksenä, myös minulle. Minäkin olen sitä mieltä, että Anna ja Voitto oli ihana pari vaikka olisi Annalle suonut onnen myös Tujin kanssa...
VastaaPoistaOlipa myyvää! Ja ihan 10/10!!!
VastaaPoistaKirjassa hieno kansi, hyvä nimi ja tarinakin tuntuu kiinnostavalta. Arvaappa mikä kirja minulle nyt tuli mieleeni...Graham Greenin Jutun loppu. Se on hiukan pateettinen, tai sitten ei, mutta ehdottomasti vaikuttava. Siitä tehty filmi on myös upea, sillä pääosissa Julianne Moore ja Ralph Fiennes. Tarina on kertoo, miten nainen rakstaa kahta miestä ja kulisseina toimii sota-ajan Lontoo.
Jutun loppu on ihana elokuva, ja ajatella, etten edes tiennyt sen olevan alunperin kirja! Kiitos tiedosta, Leena. :)
VastaaPoistaHavaste on minulla lukulistalla (ja nyt siis Jutun loppukin).
Karoliina
Leena, kiitos leffavinkistä, minun täytyy ehdootmasti lukea Jutun loppu ja myös katsoa elokuva:) aiemmin en ole siitä kuullutkaan ja nyt luettavien kirjojen listani taas pidentyy;)
VastaaPoistaKaroliina, Jutun loppu meni myös minun lukulistalleni:)