Vanhan herran joulu / Oscar Hijuelos
Otava, 1996. 336 sivua.
Alkuteos: Mr. Ives´ Christmas, 1995.
Suomentanut: Titia Schuurman
Kannen suunnittelu: Katja Alanen
Mistä minulle? kirpparilöytö
Oscar Hijuelos on minulle tuttu kirjailija yhden teoksen verran. Luin muutama joulu takaperin Kaunis Maria -romaanin ja pidin siitä aika paljon. Hyllyyn on jollain kirpparikierroksella eksynyt saman kirjailijan Vanhan herran joulu-niminen teos, jonka päätin lukea nyt joululomani aikana. Ei tämä nyt ihan jouluisa kirja teemaltaan ollut, mutta tapahtumissa joulu on kuitenkin ajankohtana tärkeä.
Vanhan herra Ivesin elämässä tärkeät asiat on aina tapahtuneet joulun aikaan. Ensin asiat olivat suurimmilta osin hyviä ja siksi mieleenpainuvia, mutta yksi joulu muuttaa kaiken. Herra Ivesin poika Robert ammutaan kuoliaaksi kirkon edessä juuri ennen joulua. Robert oli kiltti, papiksi aikova nuorukainen, kuollessaan 16-vuotias. Tämän tapahtuman jälkeen Ivesin ja tämän vaimon joulut eivät enää ikinä ole samanlaisia, positiivisia ja onnellisia perhejuhlia. Pojan kuolema horjuttaa Edward Ivesin onnellista elämää. Hän on menestynyt työssään, hän rakastaa vaimoaan ja kahta lastaan ja hänellä on hyvä suhde Jumalaan. Mutta traaginen joulu murentaa Ivesin koko maailman, rakkaus perheeseen on koetuksella, kuten myös luotto Jumalaan. Ives päättääkin pitkän mietinnän jälkeen tavata poikansa murhaajan, monta vuotta Robertin kuoleman jälkeen, jouluna tietenkin. Hän kaipaa jo mielenrauhaa, elämän jatkamista, mutta voiko murhaajan tapaaminen tuoda rauhan Ivesille?
Vanhan herran joulu on tunnemallinen ja paikoin koskettavakin romaani. Edward Ivesin elämän tärkeitä jouluja seurataan kirjan alusta, ja koska jo takakannessa kerrotaan pojan kuolemasta aloin odottaa sitä tapahtumaa jo kirjan alusta saakka. Kyllähän se tulikin, mutta varsin myöhäisessä vaiheessa. Uskon, että kirja olisi ollut vielä koskettavampi jos kaikkea ei paljastettaisi jo takakannessa...
Ives toimii kirjan kertojana, ja tulee siksi lukijalle varsin läheiseksi ainakin ajatusten tasolla. Henkilöistä ei kerrota kovinkaan paljon, tai ei sellaisia asioita ja pieniä yksityiskohtia tavoista ja ulkonäöstä, jotka usein tekevät minulle lukijana henkilöhahmot läheisiksi. Ivesin lisäksi kirjan muut henkilöt jäävät auttamatta varsin etäisiksi.
Kirjan tunnema on lämmin ja todenomainen. Hijuelos kuvailee tavallisia ihmisiä, tavallisessa maailmassa ja elämässä, jossa on paljon onnen hetkiä, mutta myös surua. Suuren tuskan lisäksi Hijuelos kuvailee ihastuttavan uskottavasti myös kaiken kurjankin voittavaa suurta, aitoa rakkautta. Tarinassa huomaa hyvin, että kaiken vaikeankin jälkeen se aurinko ja onni alkaa pikkuhiljaa pilkahdella.
Pidän kirjoista, jotka kertovat tavallisista ihmisistä. Vanhan herran joulu on sujuva ja helppolukuinen kieleltään ja rakenteeltaan. Pidin paljon kirjan ideasta, että joulu oli tärkeiden tapahtumien kannalta Ivesin elämässä se yhdistävä tekijä. Jos tarinassa olisi ollut hieman enemmän syvyyttä ja henkilöt olisivat tulleet hieman läheisemmiksi, olisin todella ihastunut tähän. Nyt Vanhan herran joulu jäi ihan kivaksi lukukokemukseksi, joka ei tietenkään ole huono sekään.
★★★+
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.