Stalinin lehmät / Sofi Oksanen. Bazar, 2010 (1. painos 2003). 478 sivua |
Lukupiirimme toisena kirjana oli Sofi Oksasen Stalinin lehmät. Nyt harmittaa, etten kirjoittanut kirjasta heti sen luettuani vaan jätin sen lukupiiritapaamisen jälkeen kirjoitettavaksi. Nyt kun lukemisesta on pari viikkoa, en muista kirjasta enää mitään;)
Stalinin lehmien aihealueina on syömishäiriöt, Viron historia ja naisten asema Viron historiassa. Kirjassa seurataan Annan nuoruutta kun hän kamppailee bulimian kanssa mutta sivussa myös Annan äidin Katariinan elämää suomalaisen miehen vaimona, 1970-luvun Virossa ennen Suomeen muuttoa. Katariinan suvusta kerrotaan enemmänkin, välillä vieraillaan 1940-luvulla ja käydään läpi Neuvosto-ajan tapahtumia Katariinan suvussa. Vuosisadan alussa virolaisia karkotettiin Siperiaan, he saivat käyttää ainoastaan "käytettyjä" vaatteita ja tavaroita joten ne kuljetettiin salaa Suomesta Viroon. Kirjassa puidaan myös ryssävihaa, virolaisten ja suomalaisten (naisten) eroavaisuuksia ja syömishäiriöiden taustaa. Vääristynyt malli naiseudesta, kontrollintarve ja vaikeat miessuhteet saavat kirjan Annassa aikaan vakavan syömishäiriön joka ohjailee hänen elämäänsä.
Stalinin lehmät kuvailee syömishäiriötä yksityiskohtaisesti ja varmasti juuri niin rankasti kuin se oikeasti onkin. Syömishäiriökohdat olikin kirjassa mielestäni parasta antia, Viron historiasta en sen kummemmin jaksanut kiinnostua. Kaikenkaikkiaan Stalinin lehmät oli minulle pettymys, liikaa ihmisiä, liikaa ajassa hyppimistä ja liikaa samaa syömishäiriön kuvailua. Juttelimme lukupiiritapaamisessamme tänään kirjasta enemmänkin, mutta en edes jaksa puida niitä juttuja täällä. Pettymys oli, ja ellei kyseessä olisi ollut lukupiirikirja, olisin varmasti jättänyt sen kesken.
Tähtiä **.
Olen lukenut Oksasen kirjat pari-kolme kertaa läpi ja kyllä se eka kerta on aina jättänyt kylmäksi. Ja vasta uudelleen lukiessa on pistänyt silmään kirjojen hyvyys. Puhdistus tosin on parempi.
VastaaPoistaLuin tämän viimeisenä Oksasen kirjoista. Olin pitänyt kovasti aiemmin lukemistani Puhdistuksesta ja Baby Janesta, mutta tämä ei minusta yltänyt samalle tasolle. Kirja oli pettymys minullekin ja kahlasin sen loppuun puoliväkisin. En tiedä antaisiko uusi lukukerta toisenlaisen näkökulman.
VastaaPoistaMari A, Puhdistus oli minustakin huomattavasti parempi. Tätä en edes viitsisi lukea toista kertaa:/
VastaaPoistaKuutar, minä en jaksaisi aloittaa tätä uudestaan:( baby Jane minulla on vielä lukematta, Puhdistuksesta tykkäsin huomattavasti enemmän kuin tästä.
Aloitin juuri viikonloppuna lukemaan Sofi Oksasen Puhdistusta (1001 kirjan listan ulkopuolelta) ja kirja vaikuttaa uskomattoman hyvältä. Kirja on ainakin tähän mennessä maineensa ansainnut! :)
VastaaPoistaKirjahiiri, Puhdistus oli kyllä hyvä!:)
VastaaPoista