tiistai 18. joulukuuta 2012

Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson


Herra Darwinin puutarhuri / Kristina Carlson

Otava, 2009. 176 sivua.
Kannen kuva: Anna Atkins
Mistä minulle? alelöytö kirjakaupasta

Kristina Carlsonin romaani Herra Darwinin puutarhuri on majaillut kirjahyllyssäni jo kauan. Halusin tällä hetkellä lukemieni tiiliskivien väliin vähän kevyempää ja nopeampaa luettavaa, joten tartuin tähän kiinnostavan kuuloiseen pieneen kirjaan. Kirjan nimi ja aihepiiri antavat odottaa kiinnostavaa kirjaa, mutta minä en valitettavasti päässyt kirjan kanssa samalle aaltopituudelle missään vaiheessa.

Lukija pääsee tutustumaan pieneen kentiläiseen kylään 1870-luvun lopulla. Tutustutaan kylän asukkaisiin, erityisesti herra Darwinin puutarhuriin Thomas Daviesiin ja tämän lapsiin, uskontoon, tieteeseen ja pienen kylän elämään. Kirja on kyläläisten ajatuksenvirtaa täynnä, pieniä paloja monen henkilön elämästä. Herra Darwin on läsnä ihmisten puheissa, mutta fyysisesti häntä ei kylällä näy. Kirjan kieli on kuin tajunnanvirtaa, enimmäkseen ihmisten ajatuksia ilman välimerkkejä, pisteitä tai isoja alkukirjaimia.

Minä en ollut varautunut ihan näin vaikeaan kirjan kun kaipasin kevyempää ja nopeampaa välipalakirjaa. Myönnän siis, että mielipiteeni kirjasta voisi olla hyvinkin erilainen jos olisin lukenut tämän toisenlaisissa olosuhteissa. Mutta en kuitenkaan ole ihan näin vaikeiden kirjojen ystävä. En saanut juonesta otetta, jos sellainen ylipäänsä kirjassa oli. En saanut myöskään henkilöistä oikeastaan minkäänlaista kuvaa, paremmin mieleeni jäivät kälättävät linnut ja jonkinlainen romanttinen kuva pienestä englantilaisesta kylästä.

Carlson käyttää kaunista runollista kieltä, mutta minulle kielikin oli liian vaikeaa. Minä en pitänyt välimerkkien puuttumisesta tai siitä, että teksti oli yhtä sekamelskaa. Palasia sieltä ja täältä, ilman sen selkeämpää yhdistävää tekijää. Tunnistan kirjan hienouden ja ymmärrän hyvin, että monet ovat tähän erikoiseen kirjaan rakastuneet. Minulle Herra Darwinin puutarhuri oli kuitenkin aivan liian vaikea ja erikoinen kirja, jotta olisin saanut tästä tällä lukukerralla oikeastaan mitään irti. Voi hyvinkin olla, että vika on tällä kertaa lukijassa joten suosittelen lukemaan kehuvampiakin arvioita esimerkiksi Lumiomenassa ja Satun luetuissa.

4 kommenttia:

  1. Pahus, kuulostaa vähän turhan taiteelliselta munkin makuuni... Hmm, omassakin hyllyssä tuo nakottaa, saapa nähdä koska tulee siihen tartuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä oli kyllä juurikin liian taiteellinen ja erikoinen...

      Poista
  2. Minulle tuon kirjan lukeminen oli herkkua. Piti hidastaa lukiessa vauhtia, ettei yksikään murunen siitä jäisi huomaamatta. Pidin siitä nimenomaan sen tyylin takia. Se sai kaiken, ihmiset, pellot, ilman, ajatukset , tuntumaan eläviltä ja aidoilta ihan käsinkosketeltavalla tavalla. Saattoi hyvin kuvitella olevansa itsekin yksi kylän asukkaista. Tunneilmapiiri oli niin vahva. Juonta en siinä oikeastaan osannut edes kaivata. Keskityin ihmisiin ja heidän vähän omalaatuiseen mutta ymmärrettävään käyttäytymiseensä ja ajattelutapaansa.

    Mielestäni se, että kirjan lukeminen on erilainen kokemus eri ihmisillä on olemassaoleva asia, johon ei voi sijoittaa arvolatauksia.

    Omat mielipiteet ja toisen ihmisen mielipiteet kulkevat usein yleensäkin ristiin ja törmäilevät, kulkevat välillä samaa rataa, välillä erkanevat.

    Sanotaan, että vain sellainen on hyvä taideteos, joka jakaa mielipiteitä. Silloin siinä on voimaa tai jotain muuta tarpeellista, joka erottaa sen toisista teoksista. Aika jännä ilmiö. Me taidettiin nyt sinun kanssasi tehdä palvelu tälle kirjalle! Se tuli kahdelta puolelta kuvattua. Ja että ne puolet ainakin jossain määrin olivat erilaisia, on rikkautta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en kokenut tässä yhtään sitä käsinkosketeltavaa tunnelmaa, ja se jäikin harmittamaan. Jotenkin se tunnelma ei yhtään tavoittanut minua, en tiedä miksi.

      ja olen ihan samaa mieltä kanssasi siitä, että on hienoa että teoksista ollaan eri mieltä. Toiset tykkäävät jostain, toiset jostain muusta ja on ehdottomasti rikkaus, että sama teos herättää tunteita ja ajatuksia laidasta laitaan. Onneksi emme kaikki ihastu samoihin asioihin :).

      Kiitos hienosta kommentistasi!

      Poista

Kiitos kommentistasi, ne ilahduttavat minua suuresti! :)
Kommenttienvalvonta on käytössä kesällä lisääntyneen roskakommenttien vuoksi. Kommenttisi ei siis näy heti, vaan tulee näkyviin vasta, kun olen hyväksynyt sen.